Sovimme vaunun noudon K-Supermarketilta sunnuntaiksi puolilta päivin. Pakollisten paperitöiden ja vaunun esittelyn sekä tarkastuksen jälkeen laitoimme vaunun auton perään. Lähdimme vuokraamon pihasta hieman ennen yhtä. Vihdissä lähdimme suuntaamaan kohti itää. Suuntasimme hanko-hyvinkäätietä pitkin lahdenmoottoritielle. Lahdesta käännyimme tielle 12 kohti Lappeenrantaa. Pysähdyimme matkalla Kausalan ABC:llä syömässä ja täydentämässä makkaravarastoja. Ensimmäinen kohteemme oli Imatran keskustan kupeessa sijaitseva Vuoksen kalastuspuisto. Majoittauduimme kalastuspuiston leirintäalueelle seuraaviksi kahdeksi yöksi.
Päästyämme tien päälle yllätyin heti positiivisesti Dusterin vetokyvystä. Tosin vitosvaihde piti unohtaa välittömästi, kun vaunun kytki perään. Nelonen osoittatui suurimmaksi käyttökelpoiseksi vaihteeksi maantienopeuksissa. 80:ssä nelosella moottori kiersi hieman alle 3000rpm, joka antoi juuri sopivasti tehoa ja vääntöä normaaliin ajoon Etelä-Suomessa. Toisaalta ajokunnossaan vain 900 kiloinen vaunu ei kyllä kauheammin pitäisikään tuntua Dusterin perässä.
ECO-ajotilan ja sammutusautomatiikan sai myös kytkeä suosiolla pois. ECO-ajotilasta vaunua vedettäessä ei ollut mitään hyötyä. Kulutus oli näemmä ainoa joka nousi. Samoin sammutusautomatiikan otin pois käytöstä heti alussa. Turbo ei välttämättä tykkää hyvää, jos auto sammuttaa itsensä kesken pitkän vetorupeaman esim. liikennevaloihin tultaessa. Kulutus jäi yllättävänkin pieneksi eli 9,7 L/100km. Noh toisaalta reitti oli kylläkin melko tasainen.
Vaunu itsessään kulki mukavan eleettömästi auton perässä. Alusta vaikutti olevan ainakin vielä hyvässä kunnossa. Toisaalta kyllähän vuonna 2018 käyttöönotetun vaunun pitääkin olla. Vaunun pienet ulkomitat helpottivat myös merkittävästi vetämistä ja käsiteltävyyttä. Verattuna uusiin, aina vain leveämmiksi käyviin, matkailuvaunuihin (2,3-2,5m) oli Weinsberg:n suhteellinen kapeus (2.2m) tien päällä oikeasti hyvä juttu. Tilaa jäi mukavasti vaunun molemmille puolille. Eikä rekatkaan imeneet vaunua pahemmin vastaan tullessa. Samoin kapea Weinsberg asettui paremmin uriin kuin 2,5 leveä vaunu.
Pääsimme Imatralle muutaman pysähdyksen jälkeen alkuillasta. Ehdimme kirjautumaan sisään leirintäalueelle juuri ennen vastaanoton sulkeutumista. Saimme myös vaunun mukavasti läpiajettavalle paikalle alueen keskelle. Leiritymisen jälkeen ehdimme juuri sopivasti leirialueen kalaravintolaan herkullisille lohiburgereille ja juomaan kulkurin iltakaljat.
Kalan tuoreudesta ei ravintolassa tarvinnut kantaa huolta. Rantaravintolan laiturilla oli nimittäin oma kala-allas, josta annosten kalat olivat nostettu. Entisenä kalatalousalan ammattilaisena en voinut olla kysymättä kalojen ruokinnasta. Kirjolohia ei kuulemma ruokita rehulla vaan Vuoksen oma (muikku)kalakanta pitää huolen kirjolohien ruuan saannista. En kyllä toisaalta ihmettele tätä, sillä kävellessäni laiturilla huomasin vedessa olevan yllättävänkin paljon pikkukalaa.
Pysähdyimme Vuoksen Kalastuspuistossa kahden yön verran ja olimme todella tyytyväisiä alueeseen ja sen ilmapiiriin. Vessa oli siisti. Suihkussa en käynyt, joten siitä en osaa sanoa mitään. Ravintolasta sai hyvät ruuat ja juomat. Hintataso oli mielestäni kohtuullinen ja henkilökunta mukavaa. Tullaan varmaan uudestaankin, jos matka suuntautuu jälleen Imatralle päin.
Vuoksen Kalastuspuisto on perheyritys. Leirintäalue on rakennettu keskellä Vuoksea sijaitsevaan Varpasaareen. Varpasaari on nimensä mukaisesti varpaan muotoinen niemeke lähellä Imatran keskustaa. Leirintäalueelta löytyy niin saunat kuin suihkutkin. Samoin kemsan tyhjennyspiste. Sähköistettyjä vaunupaikkoja löytyy alueelta yhteensä 18, joista 10 on rantapaikkoja. Alueen ravintolasta saa luonnollisesti myös kalastusluvat monipuolisen kalakannan omaaville Vuokselle ja Saimaalle. Kalastuspuiston ammattitaitoiselta henkilökunnalta saa opastusta parhaista kalapaikoista. Tarvittaessa myös kalastusvälineitäkin löytyy vuokralle.
Huomenna tarkoituksemme on lähteä käymään Immolan Lentokentällä ja katsomaan Imatran koskea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti