Maanantaina, reissun toisena päivänä, lähdimme tutustumaan Imatraan ja Immolan lentokenttään. Tarkoitus oli myös vierailla Immolan lentokentän vieressä sijaitsevassa Rajamuseossa. Museo oli valitettavasti vain kiinni maanantaisin. Kävimme kuitenkin pyörähtämässä Immolassa.
Immola (EFIM)
Immolan lentokenttä sijaitsee 11 kilometrin päässä Imatran keskustasta. Matkaa Venäjän rajalle on vain 9 kilometriä. Immolan lentokentällä on pitkä historia, mikä ulottuu aina sota-aikoihin asti. Sotien aikana kentällä toimi muunmusassa kuuluisa Lentolaivue 24. Myös lento-osasto Kuhlmey käytti Immolaa tukikohtanaan kesällä 1944.
Nykyään kenttää käyttävät pääasiassa Rajavartiolaitos sekä tilauslentoyhtiöt. Immola on myös vilkkaassa harrastekäytössä. Kentällä toimii muunmuuassa Imatran Ilmailukerho ry ja Skydive Karjala ry. Kentällä on myös mahdollisuus lennättää lennokkeja.
Immolan lentokonehalli on sota-ajalta. Kenttää pommitettiin ensimmäisen kerran jo Talvisodan toisena päivänä, kun Venäläiset SB- pommikoneet tekivät ilmaiskun, hävittäjien tuella, Immolaan ja Vuoksenlaaksoon. Kyseisessä pommituksessa Immolan lentokonehalli sai myös osuman ja yksi harjoituskone tuhoutui. Samalla myös Imatran ilmatilassa käytiin Talvisodan ensimmäiset ilmataistelut.
Lento-osasto Kuhlmeyn muistomerkki
Kentän laidalta löytyy myös kesällä 1944 Immolasta operoineen saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn muistomerkki. Kuvan muistomerkki paljastettiin 23. heinäkuuta 1994.
Lento-osasto Kuhlmey (saks. Gefechtsverband Kuhlmey) oli komentajansa everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan nimetty Saksan ilmavoimien (Luftwaffen) väliaikainen osasto, joka oli koottu Kuhlmeyn komentaman Schlachtgeschwader 3:n ympärille. Osasto osallistui jatkosodan torjuntataisteluihin kesällä 1944, puna-armeijan aloitettua suurhyökkäyksensä Karjalankannaksella.
Lento-osasto Suomessa
Suurhyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 marsalkka Mannerheim pyysi Saksalta lisäapua. Adolf Hitler lähetti osaston Suomeen 12. kesäkuuta. Se saapui Immolan lentokentälle 17. kesäkuuta, jonka jälkeen kenttä otettiin kokonaan osaston käyttöön. Osasto teki Suomesta yhteensä 1 242 taistelulentoa ja pudotti yhteensä 577 tonnia pommeja.
Suomen ilmavoimien lisänä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden Karjalankannaksella ja auttoi siten haastamaan Neuvostoliiton ilmaherruuden. Immolassa olonsa aikana osasto teki myös muutaman sotalennon Viroon Narvan rintamalle.
Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vieraili Immolassa 4. kesäkuuta 1942 tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkkaa, C. G. E. Mannerheimiä tämän 75-vuotispäivänä.
Yllä olevassa kuvassa näkyvä jalanjälki kuvaa kohtaa johon Hitler perimätiedon mukaan astui laskeutessaan Focke Wulf Condor:sta Immolan asematasolle. Pienenä kuriositeettina voitaneen mainita, että koneen rullatessa hallin eteen sen vasemman laskutelineen jarru syttyi palamaan. Jarrusta nouseva savu on nähtävissä joissakin tapahtumaa kuvaavissa filmeissä ja valokuvissa.
Immolassa käynnin jälkeen suuntasimme kohti Imatran keskustaa. Tarkkoituksemme oli käydä tutustumassa Imatran koskeen ja sitä ympäröivään Kruununpuistoon. Kyseiset paikathan ovat ehkä yksiä maamme vanhimmista turistikohteista.
Imatra
Imatran kauppala perustettiin vuonna 1948. Tämä tapahtui pääosin entisen Jääsken kunnan rahoilla kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia. Kaupunki Imatran kauppalasta tuli vasta vuonna 1971.
Imatrankoski
Imatrankoski muodostui noin 6 000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen murtautuessa Salpausselän läpi. Kosken voimasta kertoo jotain, sen rannoilta löytyvät lukuisat hiidenkirnut ja muut kovertumat. Aikanaa koski pauhasi vuolaana kesät ja talvet. Kosken vakaa vesimäärä ympäri vuoden takasi ajankohdasta riippumatta vaikuttavan näyn. Vuoksi on ollut myös tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maateitse.
Koskea on saavuttu ihailemaan jo 1700-luvulta alkaen. 1800-luvulta lähtien kosken pauhut ovat houkutelleet matkailijoita ympäri maailman. Imatrankoski onkin siis yksi Suomen vanhimpia kansainvälisesti tunnettuja turistikohteita. Kosken ympärille perustettiin myös 1800-luvun puolessa välissä Suomen ensimmäinen luonnonpuisto. Puiston nimeksi tuli Kruununpuisto.
Koski on valjastettu energiantuotannon tarpeisiin 1900-luvun alkupuolella. Voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun loppupuolella. Lopullisesti koski valjastettiin 1930-luvun lopulla. Tämän jälkeen vettä on virrannut koskessa vain näytösluontoisesti. Nykyään kosken pauhua pääsee ihmettelemään ainakin kesälauantaisin. Vierailumme osui juuri hyvään aikaan, sillä voimalaitoksella oli menossa huoltoseisokki. Voimalan ollessa huollossa vesi päästettään aina virtaamaan kosken pääuomaan seisokin ajaksi.
Imatran Valtionhotelli
Imatran Valtionhotelli on Imatrankosken partaalla sijaitseva vuonna 1903 valmistunut jugendlinna. Linna toimii vielä tänäkin päivänä hotellina. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström.
Jo ennen kivirakenteista valtionhotellia paikalla sijaitsi kaksi erityisesti Pietarin ylhäisön suosimaa puurakenteista hotellia. Hotellit kuitenkin paloivat 1900-luvun alussa. Uuden hotellin valmistumisen kiihdytti myös Imatralle saapuneiden turistien virtaa entisestään.
Jo ennen kivirakenteista valtionhotellia paikalla sijaitsi kaksi erityisesti Pietarin ylhäisön suosimaa puurakenteista hotellia. Hotellit kuitenkin paloivat 1900-luvun alussa. Uuden hotellin valmistumisen kiihdytti myös Imatralle saapuneiden turistien virtaa entisestään.
Valtionhotelli sodissa
Imatran Valtionhotellilla oli myös osansa Suomen kohtalon hetkinä. Hotelli toimi sisällissodan aikana sotilassairaalana. Toisen maailmansodan aikana hotellilla toimi Kannaksen armeijan esikunta ja jatkosodassa päämajan sotilashallinto-osasto. Hotellin kellarissa toimi myös toisen maailmansodan aikana Imatran ilmatorjuntakeskus.
Kivestä tehty linnamainen hotelli on yhä yksi maamme omaleimaisimpia majoituspaikkoja.
Kalliokaiverrukset
Kosken reunoja kiertelevällä polulla voi maisemien lisäksi tutustua entisaikojen matkamiesten ja -naisten tekemiin kaiverruksiin. Aikanaan vierailijoiden nimien ja päivämäärän kaivertaminen oli yleinen tapa, millä haluttiin ikuistaa oma käynti koskella.
Brasilian keisari Pedro II:n kaiverrus, mikä on päivätty 27.8.1876. Kyseinen kaiverrus on yksi vanhimmista alueen kaiverruksista.
Huomenna matkamme jatkuu kohti Lieksaa ja Lomakylä Timitraniemeä.
Jatkuu...
Päivitetty tekstiä 09.08.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti