Ensimmäinen matkailuvaunureissu. Päivä 7: Kuopiosta Imatralle

Kuopiossa edellisenä iltana pidetyn palaverin tuloksena päätimme suunnata viimeiseksi yöksi Imatralle Vuoksen kalastuspuistoon. Alunperin ajatus oli mennä viimeiseksi yöksi Mikkelin Visulahteen, mutta päädyimme kuitenkin pelaamaan varman päälle ja suuntasimme tuttuun kohteeseen. 

Reittimme Imatralle kulki Juvan ja Puumalan kautta. Reissun lyhyimmälle siirtymälle tuli pituutta vain 236km. Vaikka matka olikin melko lyhyt niin haastavuutta löytyi sitäkin enemmän. Nimittäin Juvan ja Puumalan väli pääsi hieman yllättämään. En olisi ihan heti uskonut, että eteläisestä Suomesta löytyy tuollaisia mäkiä. Reitti oli myös osittain melko kapea ja mutkainen kokemattomalle vaunuilijalle. Kolmosvaihdetta joutui käyttämään yllättävänkin pitkiä aikoja. Kaikesta huolimaatta veden ja öljyjen lämmöt pysyivä normaalilla tasolla eikä moottori oireillut muutenkaan suuremmasta kuormituksesta. 

Edellä mainittuihin fiiliksiin saattoi kylläkin hieman vaikuttaa pienen moottorin kapea käyttöalue. Hieman tehokkaampi ja vääntävämpi moottori olisi varmasti ollut ihan erilainen, mutta sillä mennään mitä pellin alta löytyy. Kaikilla ei vain ole mahdollisuutta valita vetoautokseen isolla ja vääntävällä turbodieselillä varustettua yksilöä.

Lyhyen siirtymän takia kerkisimme ajoissa Imatralle. Vaikka söimmekin alueen ravintolassa oikein hyvät ja riittoisat ruuat niin myöhemmin illalla kuitenkin pääsi nälkä yllättämään. Emme kuitenkaan viitsineet lähteä käymään kaupassa, joten kävimme ostamassa kirjolohen rannan kala-altaasta. Hintaa kalalle tuli kyllä enemmän kuin makkara paketille, mutta kyllä kirjolohi aina perus jauhopötkön voittaa. Kuten kuvasta näkyy niin fileet olivat juuri sopivan kokoiset halsteriimme. Tulipahan sillekkin käyttöä edes kerran reissussa. Takuulla tuoreen iltapalan jälkeen vetäydyimme vaunuun nukkumaan. Vuoksen Kalastuspuisto ei pettänyt tälläkään kertaa.  

Huomenna onkin sitten reissun viimeinen päivä. Ohjelmassa on vaunun loppusiivous ja palautus Vihtiin.   

Jatkuu...  

Ensimmäinen matkailuvaunureissu. Päivä 2: Päivä Imatralla

Maanantaina, reissun toisena päivänä,  lähdimme tutustumaan Imatraan ja Immolan lentokenttään. Tarkoitus oli myös vierailla Immolan lentokentän vieressä sijaitsevassa Rajamuseossa. Museo oli valitettavasti vain kiinni maanantaisin. Kävimme kuitenkin pyörähtämässä Immolassa.  

Immola (EFIM)

Immolan lentokenttä sijaitsee 11 kilometrin päässä Imatran keskustasta. Matkaa Venäjän rajalle on vain 9 kilometriä. Immolan lentokentällä on pitkä historia, mikä ulottuu aina sota-aikoihin asti. Sotien aikana kentällä toimi muunmusassa kuuluisa Lentolaivue 24. Myös lento-osasto Kuhlmey käytti Immolaa tukikohtanaan kesällä 1944. 

Nykyään kenttää käyttävät pääasiassa Rajavartiolaitos sekä tilauslentoyhtiöt. Immola on myös vilkkaassa harrastekäytössä. Kentällä toimii muunmuuassa  Imatran Ilmailukerho ry ja Skydive Karjala ry. Kentällä on myös mahdollisuus lennättää lennokkeja.

Immolan lentokonehalli on sota-ajalta. Kenttää pommitettiin ensimmäisen kerran jo Talvisodan toisena päivänä, kun Venäläiset SB- pommikoneet tekivät ilmaiskun, hävittäjien tuella, Immolaan ja Vuoksenlaaksoon. Kyseisessä pommituksessa Immolan lentokonehalli sai myös osuman ja yksi harjoituskone tuhoutui. Samalla myös Imatran ilmatilassa käytiin Talvisodan ensimmäiset ilmataistelut.

Lento-osasto Kuhlmeyn muistomerkki

Kentän laidalta löytyy myös kesällä 1944 Immolasta operoineen saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn muistomerkki. Kuvan muistomerkki paljastettiin 23. heinäkuuta 1994.

Lento-osasto Kuhlmey (saks. Gefechtsverband Kuhlmey) oli komentajansa everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan nimetty Saksan ilmavoimien (Luftwaffen) väliaikainen osasto, joka oli koottu Kuhlmeyn komentaman Schlachtgeschwader 3:n ympärille. Osasto osallistui jatkosodan torjuntataisteluihin kesällä 1944, puna-armeijan aloitettua suurhyökkäyksensä Karjalankannaksella. 

Lento-osasto Suomessa

Suurhyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 marsalkka Mannerheim pyysi Saksalta lisäapua. Adolf Hitler lähetti osaston Suomeen 12. kesäkuuta. Se saapui Immolan lentokentälle 17. kesäkuuta, jonka jälkeen kenttä otettiin kokonaan osaston käyttöön. Osasto teki Suomesta yhteensä 1 242 taistelulentoa ja pudotti yhteensä 577 tonnia pommeja. 

Suomen ilmavoimien lisänä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden Karjalankannaksella ja auttoi siten haastamaan Neuvostoliiton ilmaherruuden. Immolassa olonsa aikana osasto teki myös muutaman sotalennon Viroon Narvan rintamalle.

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vieraili Immolassa 4. kesäkuuta 1942 tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkkaa, C. G. E. Mannerheimiä tämän 75-vuotispäivänä.

Yllä olevassa kuvassa näkyvä jalanjälki kuvaa kohtaa johon Hitler perimätiedon mukaan astui laskeutessaan Focke Wulf Condor:sta Immolan asematasolle. Pienenä kuriositeettina voitaneen mainita, että koneen rullatessa hallin eteen sen vasemman laskutelineen jarru syttyi palamaan. Jarrusta nouseva savu on nähtävissä joissakin tapahtumaa kuvaavissa filmeissä ja valokuvissa. 

Immolassa käynnin jälkeen suuntasimme kohti Imatran keskustaa. Tarkkoituksemme oli käydä tutustumassa Imatran koskeen ja sitä ympäröivään Kruununpuistoon. Kyseiset paikathan ovat ehkä yksiä maamme vanhimmista turistikohteista.

Imatra

Imatran kauppala perustettiin vuonna 1948. Tämä tapahtui pääosin entisen Jääsken kunnan rahoilla kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia. Kaupunki Imatran kauppalasta tuli vasta vuonna 1971.

Imatrankoski

Imatrankoski muodostui noin 6 000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen murtautuessa Salpausselän läpi. Kosken voimasta kertoo jotain, sen rannoilta löytyvät lukuisat hiidenkirnut ja muut kovertumat. Aikanaa koski pauhasi vuolaana kesät ja talvet. Kosken vakaa vesimäärä ympäri vuoden takasi ajankohdasta riippumatta vaikuttavan näyn. Vuoksi on ollut myös tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maateitse.

Koskea on saavuttu ihailemaan jo 1700-luvulta alkaen. 1800-luvulta lähtien kosken pauhut ovat houkutelleet matkailijoita ympäri maailman. Imatrankoski onkin siis yksi Suomen vanhimpia kansainvälisesti tunnettuja turistikohteita. Kosken ympärille perustettiin myös 1800-luvun puolessa välissä Suomen ensimmäinen luonnonpuisto. Puiston nimeksi tuli Kruununpuisto.

Koski on valjastettu energiantuotannon tarpeisiin 1900-luvun alkupuolella. Voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun loppupuolella. Lopullisesti koski valjastettiin 1930-luvun lopulla. Tämän jälkeen vettä on virrannut koskessa vain näytösluontoisesti. Nykyään kosken pauhua pääsee ihmettelemään ainakin kesälauantaisin. Vierailumme osui juuri hyvään aikaan, sillä voimalaitoksella oli menossa huoltoseisokki. Voimalan ollessa huollossa vesi päästettään aina virtaamaan kosken pääuomaan seisokin ajaksi. 

Imatran Valtionhotelli

Imatran Valtionhotelli on Imatrankosken partaalla sijaitseva vuonna 1903 valmistunut jugendlinna. Linna toimii vielä tänäkin päivänä hotellina. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström.
Jo ennen kivirakenteista valtionhotellia paikalla sijaitsi kaksi erityisesti Pietarin ylhäisön suosimaa puurakenteista hotellia. Hotellit kuitenkin paloivat 1900-luvun alussa. Uuden hotellin valmistumisen kiihdytti myös Imatralle saapuneiden turistien virtaa entisestään.

Valtionhotelli sodissa

Imatran Valtionhotellilla oli myös osansa Suomen kohtalon hetkinä. Hotelli toimi sisällissodan aikana sotilassairaalana. Toisen maailmansodan aikana hotellilla toimi Kannaksen armeijan esikunta ja jatkosodassa päämajan sotilashallinto-osasto. Hotellin kellarissa toimi myös toisen maailmansodan aikana Imatran ilmatorjuntakeskus.

Kivestä tehty linnamainen hotelli on yhä yksi maamme omaleimaisimpia majoituspaikkoja.

Kalliokaiverrukset

Kosken reunoja kiertelevällä polulla voi maisemien lisäksi tutustua entisaikojen matkamiesten ja -naisten tekemiin kaiverruksiin. Aikanaan vierailijoiden nimien ja päivämäärän kaivertaminen oli yleinen tapa, millä haluttiin ikuistaa oma käynti koskella. 

Brasilian keisari Pedro II:n kaiverrus, mikä on päivätty 27.8.1876. Kyseinen kaiverrus on yksi vanhimmista alueen kaiverruksista. 

Huomenna matkamme jatkuu kohti Lieksaa ja Lomakylä Timitraniemeä.

Jatkuu...

Päivitetty tekstiä 09.08.2020

Ensimmäinen matkailuvaunureissu. Päivä 1: Vihdistä Vuoksen kalastuspuistoon

Sovimme vaunun noudon K-Supermarketilta sunnuntaiksi puolilta päivin. Pakollisten paperitöiden ja vaunun esittelyn sekä tarkastuksen jälkeen laitoimme vaunun auton perään. Lähdimme vuokraamon pihasta hieman ennen yhtä. Vihdissä lähdimme suuntaamaan kohti itää. Suuntasimme hanko-hyvinkäätietä pitkin lahdenmoottoritielle. Lahdesta käännyimme tielle 12 kohti Lappeenrantaa. Pysähdyimme matkalla Kausalan ABC:llä syömässä ja täydentämässä makkaravarastoja. Ensimmäinen kohteemme oli Imatran keskustan kupeessa sijaitseva Vuoksen kalastuspuisto. Majoittauduimme kalastuspuiston leirintäalueelle seuraaviksi kahdeksi yöksi.

Päästyämme tien päälle yllätyin heti positiivisesti Dusterin vetokyvystä. Tosin vitosvaihde piti unohtaa välittömästi, kun vaunun kytki perään. Nelonen osoittatui suurimmaksi käyttökelpoiseksi vaihteeksi maantienopeuksissa. 80:ssä nelosella moottori kiersi hieman alle 3000rpm, joka antoi juuri sopivasti tehoa ja vääntöä normaaliin ajoon Etelä-Suomessa. Toisaalta ajokunnossaan vain 900 kiloinen vaunu ei kyllä kauheammin pitäisikään tuntua Dusterin perässä. 

ECO-ajotilan ja sammutusautomatiikan sai myös kytkeä suosiolla pois. ECO-ajotilasta vaunua vedettäessä ei ollut mitään hyötyä. Kulutus oli näemmä ainoa joka nousi. Samoin sammutusautomatiikan otin pois käytöstä heti alussa. Turbo ei välttämättä tykkää hyvää, jos auto sammuttaa itsensä kesken pitkän vetorupeaman esim. liikennevaloihin tultaessa. Kulutus jäi yllättävänkin pieneksi eli 9,7 L/100km. Noh toisaalta reitti oli kylläkin melko tasainen.  

Vaunu itsessään kulki mukavan eleettömästi auton perässä. Alusta vaikutti olevan ainakin vielä hyvässä kunnossa. Toisaalta kyllähän vuonna 2018 käyttöönotetun vaunun pitääkin olla. Vaunun pienet ulkomitat helpottivat myös merkittävästi vetämistä ja käsiteltävyyttä. Verattuna uusiin, aina vain leveämmiksi käyviin, matkailuvaunuihin (2,3-2,5m) oli Weinsberg:n suhteellinen kapeus (2.2m) tien päällä oikeasti hyvä juttu. Tilaa jäi mukavasti vaunun molemmille puolille. Eikä rekatkaan imeneet vaunua pahemmin vastaan tullessa. Samoin kapea Weinsberg asettui paremmin uriin kuin 2,5 leveä vaunu.

   

Pääsimme Imatralle muutaman pysähdyksen jälkeen alkuillasta. Ehdimme kirjautumaan sisään leirintäalueelle juuri ennen vastaanoton sulkeutumista. Saimme myös vaunun mukavasti läpiajettavalle paikalle alueen keskelle. Leiritymisen jälkeen ehdimme juuri sopivasti leirialueen kalaravintolaan herkullisille lohiburgereille ja juomaan kulkurin iltakaljat. 

Kalan tuoreudesta ei ravintolassa tarvinnut kantaa huolta. Rantaravintolan laiturilla oli nimittäin oma kala-allas, josta annosten kalat olivat nostettu. Entisenä kalatalousalan ammattilaisena en voinut olla kysymättä kalojen ruokinnasta. Kirjolohia ei kuulemma ruokita rehulla vaan Vuoksen oma (muikku)kalakanta pitää huolen kirjolohien ruuan saannista. En kyllä toisaalta ihmettele tätä, sillä kävellessäni laiturilla huomasin vedessa olevan yllättävänkin paljon pikkukalaa. 

Pysähdyimme Vuoksen Kalastuspuistossa kahden yön verran ja olimme todella tyytyväisiä alueeseen ja sen ilmapiiriin. Vessa oli siisti. Suihkussa en käynyt, joten siitä en osaa sanoa mitään. Ravintolasta sai hyvät ruuat ja juomat. Hintataso oli mielestäni kohtuullinen ja henkilökunta mukavaa. Tullaan varmaan uudestaankin, jos matka suuntautuu jälleen Imatralle päin.   

Vuoksen Kalastuspuisto on perheyritys. Leirintäalue on rakennettu keskellä Vuoksea sijaitsevaan Varpasaareen. Varpasaari on nimensä mukaisesti varpaan muotoinen niemeke lähellä Imatran keskustaa. Leirintäalueelta löytyy niin saunat kuin suihkutkin. Samoin kemsan tyhjennyspiste. Sähköistettyjä vaunupaikkoja löytyy  alueelta yhteensä 18, joista 10 on rantapaikkoja. Alueen ravintolasta saa luonnollisesti myös kalastusluvat monipuolisen kalakannan omaaville Vuokselle ja Saimaalle. Kalastuspuiston ammattitaitoiselta henkilökunnalta saa opastusta parhaista kalapaikoista. Tarvittaessa myös kalastusvälineitäkin löytyy vuokralle.

Huomenna tarkoituksemme on lähteä käymään Immolan Lentokentällä ja katsomaan Imatran koskea.

Jatkuu...