Reissun viides päivä oli vetohommien suhteen välipäivä. Aamupalan jälkeen lähdimme käymään Kuusamossa vähän ostoksilla. Poikkesimme samalla myös Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälässä. Kyliltä palattuamme lähdimme käymään majapaikkamme vieressä sijaitsevassa Hossan Kansallispuistossa.
Majoituimme Hossassa vierailumme ajan Camping Hossan Lumo:ssa. Olimme käynneet viimeksi Hossan retkeilyalueella vaunun kanssa joskus 90-luvulla. Alue ei kauheammin ollut muuttunut sitten viime vierailun. Alue on myös onnistunut säilyttämään mukavasti vanhan hyvän ajan tunnelman.
Camping Hossan Lumo sijaitsee kauniilla paikalla Hossanjärven rannalla. Alue on auki ympäri vuoden.
Sähköpaikoja alueelta löytyy 32 kappaletta. Paikat sijaitsevat tasaisessa kangasmaastossa järven rannalla. Alueen huoltorakennuksesta löytyy WC:t, suihkut, ruoanvalmistus- ja ruokailutilat, sekä pyykinpesutilat. Huoltorakennus on avoinna 1.6.-31.10. (sulan maan aikaan).
Järven rannasta löytyy tietenkin sauna ja grillikatos. Mökkejä alueella on 11 kappaletta. Mökki- ja leirintäaluepalvelujen lisäksi alueella on myös kesäkauppa ja kahvila. Tarjolla on myös välinevuokrauspalvelua. Alueella otetaan myös kaikessa toiminnassa huomioon ympäristö ja kestävän matkailun periaatteet.
Päivän ensimmäinen kohde oli Kuusamon Uistin Oy:n tehtaanmyymälä. Tehtaanmyymälä on ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka jokaiselle kalamiehelle. Myymälässä on myös muutakin ostettavaa kuin vain uistimet ja kalastusvälineet. Kahvion puolelta löytyy perus matkamuistojen lisäksi myös jonkin verran paikallisia käsitöitä.
Kuusamon Uistin Oy:n tarina lyhyesti.
Kuusamon Uistin syntyi kahden kaveruksen unelmasta. Paavot Korpua ja Putila olivat jo nuoruudestaan saakka innokkaita kalamiehiä ja hyviä kaveruksia. Harrastuksen ainoana kiusana oli miehille mieluisten uistinmallien puute, joka kuitenkin ratkesi helposti ja ajan tapaan alkamalla valmistaa omat pyyntivieheet itse.
Varsin nopeasti miesten ajatukset ja mallit ottavista vieheistä alkoivat saada tunnettavuutta muidenkin kalamiesten keskuudessa ja niitä alettiin kysyä lähiympäristöstä ja kauempaakin. Uistimet osoittautuivat todella pyytäviksi myös Kuusamon ulkopuolella ja niin Paavot saattoivat lopulta toteuttaa unelmansa ja perustaa oman yrityksen, Kuusamon Uistimen vuonna 1967.
Aluksi Kuusamon Uistin keskittyi valmistamaan muutamaa tunnettua mallia, joita olivat muiden muassa Kitkan Viisas, Lätkä ja Lappi-Loiste. Myöhemmin yritys alkoi valmistamaa monia muita suomalaisten suosikkiuistimia, joista tunnetuimmat lienevät Räsänen ja Professor. Yritys laajentui tasaista tahtia ja samalla kasvoi myös tuotannossa olevien viehemallien määrä. Tänään Kuusamon Uistin valmistaa ja myy yli tuhatta erilaista uistinta ja kalastustarviketta.
Paluumatkalla Kuusamosta poikkesimme paistamaan makkarat ja hieman kalastelemaan Hossan kansallispuistossa. Saimme kuitenkin huomata, että maailmaa ravistellut COVID-19 pandemia oli selkeästi saanut ihmiset innostumaan kotimaan matkailusta. Lähes joka paikassa oli nimittäin autoja ja ihmisiä. Erämaan rauhaa sai lähteä etsimään lähes puiston kauimmaiseen nurkkaan.
Hossan retkeilyalueen muuttuminen kesällä 2017 maamme 40. kansallispuistoksi on näemmä tuonut mukanaan merkittävästi lisää kävijöitä. Muuttuminen kansallispuistoksi on tuonut mukanaan muutoksia myös alueen kalavesiin. Kansallispuiston vesistöihin, kun ei enää istuteta vesistöjen alkuperäiseen lajistoon kuulumattomia lajeja. Tämän myötä puheet Hossasta kalamiehen paratiisina voikin unohtaa lopullisesti.
(Tässä välissä on pakko sanoa, että aikaisemmin Hossan retkeilyalue on merkinnyt itselleni erämaan rauhaa ja hyviä kalavesiä. Tämä mielikuva sai tällä vierailulla kolhuja. Erämaan rauha ja hyvät kalansaaliit jäivät nimittäin vain kaukaiseksi haaveeksi tällä kertaa.)
Löysimme viimein hieman omaa rauhaa Aittojoen nuotiopaikalta. Tosin makkaraa grillailessamme ohitse pyyhälsi useampi maastopyöräilijä viereistä pyöräreittiä pitkin. En kyllä oikein ole varma, että mitä mieltä olen maastopyöräilijöistä kansallispuistossa.
Makkarat syötyämme päätimme käydä vielä vähän heittelemässä uistinta. Saaliin jäätyä olemattomaksi pakkasimme tavaramme ja lähdimme takaisin kohti matkailuvaunua.
Hossan Kansallispuistosta jäi jotenkin kaksijakoiset tunnelmat. Paikka on edelleenkin yhtä hieno kuin ennenkin, mutta ihmisiä ainakin kesällä tuntui olevan yksinkertaisesti liikaa.
Huomenna sitten alkaakin jo kotimatka. Tarkoituksena huomenna on päästä mahdollisiman pitkälle etelään niin viimeisistä siirtymistä ei tulisi liian pitkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti