Aamulla lähdimme Timitraniemestä kohti Suomussalmen Hossaa. Matkalla pysähdyimme Jyrkänkosken muistomerkillä ja Raatteen portin museoalueella. Raatteesta ajoimme Hossaan hieman lyhyempää reittiä Suomussalmen kirkonkylän kautta. Pituutta reitille kertyi 309km.
Päivän reitti osoittautui mäkisemmäksi, kuin muistimme. Raatteen portin ja Hossan välillä pääsi käyttämään kolmostakin muutamaan otteeseen. Myös kulutuksesta (11,4l/100km) huomasi hyvin, että se pellin alla juokseva orava joutui oikeasti tekemäänkin jotain juoksupyörässään.
Laitoin matkan ajaksi kiinni OBD pulikan, jotta pystyin seurailemaan vähän paremmin mitä konehuoneessa tapahtuu.
Datan perusteella pystyi helposti huomaamaan, että jyrkemmissäkin mäissä veden lämmöt pysyivät mukavasti alle 90 asteessa. Öljynkin lämmöt pysyivät koko ajan alle 100 asteessa. Tasaisella lämpö pysyi 95 asteen tiennoilla. Muutaman kovemman kiihdytyksen yhteydessä lämmöt käväisivät hetkellisesti hieman yli 100 asteessa.
Eli johtopäätöksenä voi sanoa, että vaikka moottori joutuikin tekemään enemmän töitä niin veden tai öljyjen lämmöt eivät kohonneet merkittävästi.
Jyrkänkosken muistomerkki
Pidimme päivän ensimmäisen tauon hieman ennen Kuhmoa, kun päätimme pysähtyä matkan varrelle sattuneelle Jyrkänkosken muistomerkkille.
Muistomerkki sijaitsee noin 9 km Kuhmon keskustasta etelään. Se on pystytetty neuvostojoukkojen pohjoisen etenemisrajan kohdalle. Talvisodassa Raatteentien kautta maahamme tunkeutuneiden neuvostojoukkojen eteneminen nimittäin pysähtyi Jyrkänkoskelle 7.12.1939.
Muistomerkkinä toimivan kivisen panssariesteen suunnitteli opettaja Yrjö Vuorio. Kuparilaatassa on teksti ”Tähän päättyi vihollisen eteneminen 7.12.1939”.
Alueella on entisöityjä panssariesteitä, ampumahautoja ja muita puolustusaseman rakenteita sekä opastetetaulu. Muistomerkki on pystytetty 7.8.1960.
Raatteen Portin-museo
Kuhmossa pidetyn lounastauon jälkeen otimme suunnaksi Raatteentien ja Talvisodan ratkaisutaistelua esittelevän Raatteen Portin-museon
Raatteentien taistelu käytiin Talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana Suomussalmen taistelua.
Neuvostoliiton 163. divisioona oli vallannut 7. joulukuuta Suomussalmen kirkonkylän ja 44. divisioona oli tulossa sen avuksi. Seuranneessa taistelussa eversti Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona tuhosi Suomussalmelle johtavalla Raatteen tiellä 44. divisioonan eli niin sanotun Sinisen divisioonan.
Neuvostojoukkojen tavoitteena oli katkaista Suomi keskeltä. Tällöin pohjoisen taistelut olisivat ratkenneet helposti ja joukot olisivat voineet keskittyä Etelä-Suomen valtaamiseen. Suomi olisi menettänyt myös maarajan Ruotsiin ja Norjaan.
Raatteen Portti on ympäristöineen 17 hehtaarin museoalue. Museon lisäksi alueella on myös runsaasti sotamuistomerkkejä, kunnostettuja luontopolkuja ja kolme nuotiopaikkaa. Raatteentien taistelupaikoilla on entisöityjä venäläisten ja suomalaisten majoitteita. Polkujen varresta löytyvät hyvät opastetaulut, mitkä kertovat alueen tapahtumista.
Raatteen Portin museoalue on upea kokonaisuus historiallisesta Ratteentien taistelusta. Museo kertoo talvisodan tapahtumista ja siitä mitä Raatteessa tapahtui talvisotavuosina 1939-40. Raatteen Porttin museoalue on ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka sotahistoriasta kiinnostuneille.
Talvisodan Monumentti
Talvisodan Monumentti on kenttä, johon on aseteltu kivi jokaiselle Suomussalmen taisteluissa 1939-40 kaatuneelle sotilaalle kansallisuudesta riippumatta. Kenttää kiertää tykistön runtelema metsä. Keskellä kenttää kohoaa itse muistomerkki.
Tavoitteena on visuaalisin keinoin saada ihmiset ymmärtämään, miten sota kylvää ympärilleen tuhoa ja hätää. Muistomerkki on kunnianosoitus kaikille talvisodan veteraaneille.
Suomussalmella kaatui noin 900 suomalaista sotilasta. Puna-armeijan kaatuneitten tarkkaa määrää ei pysty kukaan laskemaan. Talvisodan jälkeen Suomi arvioi määräksi noin 24 000, mutta arviot ovat vuosien myötä vaihdelleet hyvinkin paljon.
Puna-armeija ylitti Suomussalmen rajan kahden divisioonan voimin (163. ja 44.) ja talvisodan aikaisen neuvostodivisioonan vahvuus oli noin 17 500 miestä. 44.divisioona tuhoutuivat Raatteen tielle lähes kokonaan.
Talvisodan monumentin keskellä on muistomerkki “Avara syli “, jossa on 105 vaskikelloa. Siis yksi jokaista talvisodan päivää kohti. Kellot soivat tuulen osuessa niihin. Talvisodan monumentti on kolmen hehtaarin alueella ja siihen kuuluu noin 17 000 isoa kivenlohkaretta.
Ulkona olevat tykit, panssarivaunut ja muu sotamateriaali ovat talvisodan ajalta. Ulkoalueilla ja museossa järjetetään vuosittain useita talvisodan historiaan liittyviä tapahtumia.
Museolla vierailun jälkeen lähdimme siirtymään kohti Hossaa ja matkan pohjoisinta yöpaikkaa. Ajoimme Hossaan Suomussalmen vanhan kirkonkylän kautta lyhentääksemme matkaa. Huomenna lähdemme viettämään päivää Hossan Kansallispuistossa ja piipahdamme Kuusamossa tuliais ostoksilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti