Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hossa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hossa. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. kesäkuuta 2020

Ensimmäinen matkailuvaunureissu. Päivä 5: Päivä Hossan Kansallispuistossa ja käynti Kuusamon uistimella.

Reissun viides päivä oli vetohommien suhteen välipäivä. Aamupalan jälkeen lähdimme käymään Kuusamossa vähän ostoksilla. Poikkesimme samalla myös Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälässä. Kyliltä palattuamme lähdimme käymään majapaikkamme vieressä sijaitsevassa Hossan Kansallispuistossa. 


Majoituimme Hossassa vierailumme ajan Camping Hossan Lumo:ssa. Olimme käynneet viimeksi Hossan retkeilyalueella vaunun kanssa joskus 90-luvulla. Alue ei kauheammin ollut muuttunut sitten viime vierailun. Alue on myös onnistunut säilyttämään mukavasti vanhan hyvän ajan tunnelman.
   
Camping Hossan Lumo sijaitsee kauniilla paikalla Hossanjärven rannalla. Alue on auki ympäri vuoden.
Sähköpaikoja alueelta löytyy 32 kappaletta. Paikat sijaitsevat tasaisessa kangasmaastossa järven rannalla. Alueen huoltorakennuksesta löytyy WC:t, suihkut, ruoanvalmistus- ja ruokailutilat, sekä pyykinpesutilat. Huoltorakennus on avoinna 1.6.-31.10. (sulan maan aikaan). 
Järven rannasta löytyy tietenkin sauna ja grillikatos. Mökkejä alueella on 11 kappaletta. Mökki- ja leirintäaluepalvelujen lisäksi alueella on myös kesäkauppa ja kahvila. Tarjolla on myös välinevuokrauspalvelua. Alueella otetaan myös kaikessa toiminnassa huomioon ympäristö ja kestävän matkailun periaatteet. 


Päivän ensimmäinen kohde oli Kuusamon Uistin Oy:n tehtaanmyymälä. Tehtaanmyymälä on ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka jokaiselle kalamiehelle. Myymälässä on myös muutakin ostettavaa kuin vain uistimet ja kalastusvälineet. Kahvion puolelta löytyy perus matkamuistojen lisäksi myös jonkin verran paikallisia käsitöitä. 

Kuusamon Uistin Oy:n tarina lyhyesti.  

Kuusamon Uistin syntyi kahden kaveruksen unelmasta. Paavot Korpua ja Putila olivat jo nuoruudestaan saakka innokkaita kalamiehiä ja hyviä kaveruksia. Harrastuksen ainoana kiusana oli miehille mieluisten uistinmallien puute, joka kuitenkin ratkesi helposti ja ajan tapaan alkamalla valmistaa omat pyyntivieheet itse.
Varsin nopeasti miesten ajatukset ja mallit ottavista vieheistä alkoivat saada tunnettavuutta muidenkin kalamiesten keskuudessa ja niitä alettiin kysyä lähiympäristöstä ja kauempaakin. Uistimet osoittautuivat todella pyytäviksi myös Kuusamon ulkopuolella ja niin Paavot saattoivat lopulta toteuttaa unelmansa ja perustaa oman yrityksen, Kuusamon Uistimen vuonna 1967.
Aluksi Kuusamon Uistin keskittyi valmistamaan muutamaa tunnettua mallia, joita olivat muiden muassa Kitkan Viisas, Lätkä ja Lappi-Loiste. Myöhemmin yritys alkoi valmistamaa monia muita suomalaisten suosikkiuistimia, joista tunnetuimmat lienevät Räsänen ja Professor. Yritys laajentui tasaista tahtia ja samalla kasvoi myös tuotannossa olevien viehemallien määrä. Tänään Kuusamon Uistin valmistaa ja myy yli tuhatta erilaista uistinta ja kalastustarviketta.


Paluumatkalla Kuusamosta poikkesimme paistamaan makkarat ja hieman kalastelemaan Hossan kansallispuistossa. Saimme kuitenkin huomata, että maailmaa ravistellut COVID-19 pandemia oli selkeästi saanut ihmiset innostumaan kotimaan matkailusta. Lähes joka paikassa oli nimittäin autoja ja ihmisiä. Erämaan rauhaa sai lähteä etsimään lähes puiston kauimmaiseen nurkkaan. 

Hossan retkeilyalueen muuttuminen kesällä 2017 maamme 40. kansallispuistoksi on näemmä tuonut mukanaan merkittävästi lisää kävijöitä. Muuttuminen kansallispuistoksi on tuonut mukanaan muutoksia myös alueen kalavesiin. Kansallispuiston vesistöihin, kun ei enää istuteta vesistöjen alkuperäiseen lajistoon kuulumattomia lajeja. Tämän myötä puheet Hossasta kalamiehen paratiisina voikin unohtaa lopullisesti. 

 (Tässä välissä on pakko sanoa, että aikaisemmin Hossan retkeilyalue on merkinnyt itselleni erämaan rauhaa ja hyviä kalavesiä. Tämä mielikuva sai tällä vierailulla kolhuja. Erämaan rauha ja hyvät kalansaaliit jäivät nimittäin vain kaukaiseksi haaveeksi tällä kertaa.) 


Löysimme viimein hieman omaa rauhaa Aittojoen nuotiopaikalta. Tosin makkaraa grillailessamme ohitse pyyhälsi useampi maastopyöräilijä viereistä pyöräreittiä pitkin. En kyllä oikein ole varma, että mitä mieltä olen maastopyöräilijöistä kansallispuistossa.


Makkarat syötyämme päätimme käydä vielä vähän heittelemässä uistinta. Saaliin jäätyä olemattomaksi pakkasimme tavaramme ja lähdimme takaisin kohti matkailuvaunua. 


Hossan Kansallispuistosta jäi jotenkin kaksijakoiset tunnelmat. Paikka on edelleenkin yhtä hieno kuin ennenkin, mutta ihmisiä ainakin kesällä tuntui olevan yksinkertaisesti liikaa.

Huomenna sitten alkaakin jo kotimatka. Tarkoituksena huomenna on päästä mahdollisiman pitkälle etelään niin viimeisistä siirtymistä ei tulisi liian pitkiä. 

Jatkuu.... 

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Ensimmäinen matkailuvaunureissu. Päivä 4: Lieksa - Raatteen portti - Hossa


Aamulla lähdimme Timitraniemestä kohti Suomussalmen Hossaa. Matkalla pysähdyimme Jyrkänkosken muistomerkillä ja Raatteen portin museoalueella. Raatteesta ajoimme Hossaan hieman lyhyempää reittiä Suomussalmen kirkonkylän kautta. Pituutta reitille kertyi 309km.
  
Päivän reitti osoittautui mäkisemmäksi, kuin muistimme. Raatteen portin ja Hossan välillä pääsi käyttämään kolmostakin muutamaan otteeseen. Myös kulutuksesta (11,4l/100km) huomasi hyvin, että se pellin alla juokseva orava joutui oikeasti tekemäänkin jotain juoksupyörässään.

Laitoin matkan ajaksi kiinni OBD pulikan, jotta pystyin seurailemaan vähän paremmin mitä konehuoneessa tapahtuu. 
Datan perusteella pystyi helposti huomaamaan, että jyrkemmissäkin mäissä veden lämmöt pysyivät mukavasti alle 90 asteessa. Öljynkin lämmöt pysyivät koko ajan alle 100 asteessa. Tasaisella lämpö pysyi 95 asteen tiennoilla. Muutaman kovemman kiihdytyksen yhteydessä lämmöt käväisivät hetkellisesti hieman yli 100 asteessa. 
Eli johtopäätöksenä voi sanoa, että vaikka moottori joutuikin tekemään enemmän töitä niin veden tai öljyjen lämmöt eivät kohonneet merkittävästi.

Jyrkänkosken muistomerkki



Pidimme päivän ensimmäisen tauon hieman ennen Kuhmoa, kun päätimme pysähtyä matkan varrelle sattuneelle Jyrkänkosken muistomerkkille. 
Muistomerkki sijaitsee noin 9 km Kuhmon keskustasta etelään. Se on pystytetty neuvostojoukkojen pohjoisen etenemisrajan kohdalle. Talvisodassa Raatteentien kautta maahamme tunkeutuneiden neuvostojoukkojen eteneminen nimittäin pysähtyi Jyrkänkoskelle 7.12.1939.


Muistomerkkinä toimivan kivisen panssariesteen suunnitteli opettaja Yrjö Vuorio. Kuparilaatassa on teksti ”Tähän päättyi vihollisen eteneminen 7.12.1939”. 


Alueella on entisöityjä panssariesteitä, ampumahautoja ja muita puolustusaseman rakenteita sekä opastetetaulu. Muistomerkki on pystytetty 7.8.1960.




Raatteen Portin-museo


Kuhmossa pidetyn lounastauon jälkeen otimme suunnaksi Raatteentien ja Talvisodan ratkaisutaistelua esittelevän Raatteen Portin-museon

Raatteentien taistelu käytiin Talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana Suomussalmen taistelua.
Neuvostoliiton 163. divisioona oli vallannut 7. joulukuuta Suomussalmen kirkonkylän ja 44. divisioona oli tulossa sen avuksi. Seuranneessa taistelussa eversti Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona tuhosi Suomussalmelle johtavalla Raatteen tiellä 44. divisioonan eli niin sanotun Sinisen divisioonan.

Neuvostojoukkojen tavoitteena oli katkaista Suomi keskeltä. Tällöin pohjoisen taistelut olisivat ratkenneet helposti ja joukot olisivat voineet keskittyä Etelä-Suomen valtaamiseen. Suomi olisi menettänyt myös maarajan Ruotsiin ja Norjaan.


Raatteen Portti on ympäristöineen 17 hehtaarin museoalue. Museon lisäksi alueella on myös runsaasti sotamuistomerkkejä, kunnostettuja luontopolkuja ja kolme nuotiopaikkaa. Raatteentien taistelupaikoilla on entisöityjä venäläisten ja suomalaisten majoitteita. Polkujen varresta löytyvät hyvät opastetaulut, mitkä kertovat alueen tapahtumista. 

Raatteen Portin museoalue on upea kokonaisuus historiallisesta Ratteentien taistelusta. Museo kertoo talvisodan tapahtumista ja siitä mitä Raatteessa tapahtui talvisotavuosina 1939-40. Raatteen Porttin museoalue on ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka sotahistoriasta kiinnostuneille.

Talvisodan Monumentti



Talvisodan Monumentti on kenttä, johon on aseteltu kivi jokaiselle Suomussalmen taisteluissa 1939-40 kaatuneelle sotilaalle kansallisuudesta riippumatta. Kenttää kiertää tykistön runtelema metsä. Keskellä kenttää kohoaa itse muistomerkki. 
Tavoitteena on visuaalisin keinoin saada ihmiset ymmärtämään, miten sota kylvää ympärilleen tuhoa ja hätää. Muistomerkki on kunnianosoitus kaikille talvisodan veteraaneille. 
Suomussalmella kaatui noin 900 suomalaista sotilasta. Puna-armeijan kaatuneitten tarkkaa määrää ei pysty kukaan laskemaan. Talvisodan jälkeen Suomi arvioi määräksi noin 24 000, mutta arviot ovat vuosien myötä vaihdelleet hyvinkin paljon. 
Puna-armeija ylitti Suomussalmen rajan kahden divisioonan voimin (163. ja 44.) ja talvisodan aikaisen neuvostodivisioonan vahvuus oli noin 17 500 miestä. 44.divisioona tuhoutuivat Raatteen tielle lähes kokonaan.


Talvisodan monumentin keskellä on muistomerkki “Avara syli “, jossa on 105 vaskikelloa. Siis yksi jokaista talvisodan päivää kohti. Kellot soivat tuulen osuessa niihin. Talvisodan monumentti on kolmen hehtaarin alueella ja siihen kuuluu noin 17 000 isoa kivenlohkaretta. 


Ulkona olevat tykit, panssarivaunut ja muu sotamateriaali ovat talvisodan ajalta. Ulkoalueilla ja museossa järjetetään vuosittain useita talvisodan historiaan liittyviä tapahtumia.


Museolla vierailun jälkeen lähdimme siirtymään kohti Hossaa ja matkan pohjoisinta yöpaikkaa. Ajoimme Hossaan Suomussalmen vanhan kirkonkylän kautta lyhentääksemme matkaa. Huomenna lähdemme viettämään päivää Hossan Kansallispuistossa ja piipahdamme Kuusamossa tuliais ostoksilla.


Jatkuu...